6 viikkoa, penturuoka maistuu

 Nyt on sitten 6 viikkoa täynnä astutuksesta ja vatsaa kyllä näkyy, valitettavan huonosti se vain käy ilmi kuvista. Jotenkin mielestäni kuitenkin suhde on erilainen nykyään, kaula ja pää näyttää jotenkin pieniltä muuhun verrattuna. Nisät ovat turponeet kunnolla viime viikosta.

Tästä ylhäältä kuvasta ei näy oikeastaan yhtään mitään. Maha on jotenkin valunut alas, koska vyötäröön on kuitenkin tullut 7cm lisää alkutilanteeseen verrattuna, eli 3cm lisää viime viikosta.




Koira on edelleen melkein rasitukseen asti pirteä. Ei pärjäisi vieläkään ilman pyörälenkkiä ja tosi mielellään se pyörän vierellä juokseekin, pitää hillitiä sitä, muuten se jopa vetäisi. Yritin korvata pyörälenkkiä 2 tunnin metsälenkillä, mutta koska itse kävelin, Isla ei saanut kulutettua tarpeeksi energiaa. Koskakohan tämä koira rauhoittuu mammalomalle? Islahan on kuitenkin täyttänyt viime viikolla 4 vuotta. :)

Nyt kun Isla ei saa enää tulla mukaan treeneihin olen ollut vain Falcon kanssa agilityssä ja tokossa. Se on viikko viikolta innostunut enemmän agilitystä, vaikei se ihan samalla maanisella tavalla siitä innostu kuin Isla. Se osaa tosi hyvin mennä kaikki kontaktit ja on muutenkin tosi varma koira, (kun on niin hidas että minä ehdin miettiäkin) mutta se saattaa välillä eksyä väärälle puolelle, vaikka kuinka näytän sille oikein. Se on nimittäin niin fokusoitunut siihen että kun kulkee vasemalla puolella, saa palkintoa. Sen keskittyminen saattaa kesken kaiken herpaantua ja sitten se rupee haistelemaan maassa jotain hajuja, sitten se taas muistaa mitä oli tekemässä ja tulee iloisesti mukaan. Se on kuitenkin niin ihanaa olla välillä rauhallisen koiran kanssa, joka ei nosta kierroksia ihan pilviin. Onhan se jo täyttänyt kuitenkin jo 5.