keskiviikko 29. elokuuta 2012

Jes, nyt se ihan oikeasti hallitsee kepit!

On vähän vierähtänyt sitten viime päivityksiä. Oltiin kesälomaa viettämässä Lapissa, lehmien ja lampaiden ympäröimänä. Lampaat pelkäsivät Islaa, joten ne herättivät enemmän saalisviettiä kuin paimenviettiä. Lehmät olivat taas Islan mielestä liian pelottavia otuksia :D

Nyt kun on syksy ollaan taas päästy vauhtiin agilityn kanssa ja hyvin menee eteenpäin. Varsinkin tänään tuli ensimmäistä kertaa semmoinen olo että nyt voisi mennä epiksiin treenaamaan. Kontaktit ja kepit ovat olleet vähän haasteellisia, mutta niihin löytyi sama, helppo ratkaisu. Jos minä jään vähän jälkeen ja Isla saa rauhassa tehdä aloitteen kontakteissa ja keppien kanssa se suorittaa ne hyvin, muuten sille tulee kiire ja sitten se vain häslää.

Jos minä menen keppien vasemmalla puolella Isla on tähän asti ollut aika hukassa, mutta jos menen oikealla puolella se suorittaa niitä tosi hyvin (ja nopeasti!!). Ihan selkeästi se on siis vain ollut pikkuinen juttu, jota se ei ole käsittänyt. Nyt ollaan harjoiteltu ja jos se itse saa etsiä ensimmäisen kepin ilman hoppua ja minä sanon kep-kep-kep, joka toisen kepin kohdalla se onnistuu, toiselta puolelta se osaa ilman kep-kep-kep kannustamista.

Ainut haaste mikä meillä edelleen on, on odottaminen alussa, se ei yksinkertaisesti pysty siihen! Se on tietty harjoituksen alla, mutta se on niin turhauttava, vaikka tekisin mitä, niin se ei pysy siellä. Treeneissä käytän "kuollutta aikaa" hyväkseni ja harjoittelen vähän tottelevaisuutta, silloin se kyllä pysyy paikoillaan vaikka itse hypin, juoksen, spurttaan, heilun jne, mutta HETI jos vahingossa menen agilityesteen toiselle puolelle se tulee kohti, argh!

Ilmoitin minut ja Falcon epäviralliseen toko-kilpailuun, mölliluokkaan. Nyt pitää vain joku päivä mennä kentälle harjoittelemaan estettä, sitä se ei ole vielä edes nähnyt. Onneksi se on harjoitellut agia, niin se edes tietää mitä esteen kanssa tekisi, eikä se haittaa vaikka se menisi nollalle, pääasia on että päästään kisaamaan epävirallisesti, kun minua varmaan jännittää ihan hirveästi. Mutta koska se on BC ja sillä on paljon taustatietoja ja nykyään on niin rauhallinen ja keskittynyt tekemiseen, niin minulla on vahva luottamus siihen että se oppii sen muutamalla kerralla. Oppihan se metallikapulan noudonkin puolessa tunnissa, vaikken ole sitä koskaan saanut ennen noutamaan puukapulaakaan, se vain heitteli ja pureskeli sitä miten sattui, lopuksi se ei edes suostunut katsomaan koko puukapulaa kohti. Metallikapula oli sitten tosi yökyttäävä, se sylki sen heti pihalle. Mutta 10min päästä se otti sen suuhun vähäksi aikaa, sitten sain ajan pidennettyä ja lopuksi se toi sen minulle kun peruutin. :)