tiistai 9. lokakuuta 2012

Juoksun tuska ja esineruutua

Islan ei nyt tee mieli harjoitella tottelevaisuutta, sillä on vaikeuksia keskittyä, mikä on minulle ihan vierasta. Ei tällaista ole edes ollut viime kerroina kun sillä on ollut juoksua. Nyt sen tekisi mieli tehdä jotain, muttei kuitenkaan halua kun tehdään, turhautuminen sitten tulee ulos vinkumisena. Ollaan sitten vain pyöräilty sen kanssa runsaasti, jotta se edes saisi purettua fyysisesti energiansa.

Tänään keksittiin sitten harjoitella vähän esineruutua ja sehän, jos jotain, kiinnosti! Hienosti etsi ja innolla meni edestakaisin, tosi nopeasti huomasi olla tallatun alueen sisällä. Välillä kun ei löytänyt se tuli katsomaan vähän ohjeita, mutta kun vain osoitin eteenpäin ja sanoin "missä" niin etsinnät jatkuivat. Tosi kiva huomata, kuinka se pystyy hyvin työskentelemään yksin, vaikka se välillä haluaa vähän tukeakin, eikä into loppunut vaikei heti löytänytkään mitään. Piilotin ensin sen lempilelua, seuraavaksi hanskat ja lopuksi avaimet. Kun se löysi jotain, muuta kuin omaa leluaan, se pysähtyi esineen eteen ja katsoi minua kohti, kun kehoitin sen nostamaan esinettä se toi sen minulle ja sai oman lelunsa palkkioksi. Jo toisen hanskan kohdalla se ymmärsi jutun juonen ja toi sen takaisin ja odotti jo selkeästi leluaan palkkioksi. Oman lelunsa se toi heti takaisin, ilman erillistä ohjetta.

Jälkeenpäin huomasi ihan selvästi että tämä uusi aktiviteetti väsytti sitä, joten nyt on varmasti tyytyväinen koira ja isäntä kotona, kun itse olen yövuorossa. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti